Kirja kertoo, mikä auttaa muutoksen tekemisessä, oli sitten kyseessä henkilökohtainen tavoite tai yritysmaailman uudistukset. Neuvojen tueksi tarjolla on tehtyjä tutkimuksia ja yksittäisiä menestystarinoita, joista voi ottaa mallia. Tarjolla on pieniä onnistumistarinoita, esimerkiksi, miten eräs opettaja sai kaksi poikaa tunnille ajoissa. Ja kohtalaisen suuria tarinoita, kuten se, miten yhdysvaltalaiset sairaalat vähensivät kuolemantapaukisa yli sadalla tuhannella muuttamalla muutamaa hoitokäytäntöä.

Muutoksen haasteita lähestytään kolmesta näkökulmasta: järjen, tunteiden ja ympäristön. Jonathan Haidtilta lainaamansa analogian mukaan tilannetta kuvataan elefantilla ratsastajineen. Ratsastaja on ihmisen järkevä puoli. Se päättää, mihin pyritään ja miten. Elefantti puolestaan on tunteet. Ratsastaja voi piiskata elefanttia oikeaan suuntaan, mutta se vaatii paljon tahdonvoimaa, eikä riitä pitkälle. Jos tunteet eivät ole mukana, muutos epäonnistuu.

Kirja on jaettu kolmeen osaan: ratsastajan ohjeistamiseen, elefantin motivointiin ja ympäristön muokkaamiseen. Näistä kukin on vielä muutamaan osa-alueeseen. Rasastajan ohjeistamiseksi kannattaa tietää, minne ollaan menossa, eli tavoitteen pitäisi olla selkeä. Toinen neuvo oli suunnitella kriittiset muutokset eli keskittyä olennaisiin asioihin. Esimerkiksi Amerikassa toteutetussa terveyskampanjassa päätettiin keskittyä siihen, että ihmiset ostaisivat rasvaisen maidon sijaan 1% tai rasvatonta maitoa. Tämä arvioitiin suurimmaksi yksittäiseksi tekijäksi, jolla rasvan kulutusta saadaan vähennettyä. Pyrkimyksenä oli vaikuttaa ihmisten ostotaipumuksiin, mihin oli paljon helpompi tarttua, kuin ihmisten toimiin kotona. Kolmas ajatus tässä kategoriassa on toimivien asioiden löytäminen. Pitäisi siis keskittyä siihen, mikä on aiemmin toiminut, ja kasvattamaan sen osuutta toiminnassa.

Elefantin motivoinnissa olennaista on löytää oikea tunne. Pelko on tietysti yksi käytetty tunne (esim. tupakka-askien varoituksissa), mutta positiivisiakin tunteita löytyy. Toinen tähän liittyvä idea on identiteetin rakentaminen. Kun tuntee olevansa osa tietynlaista ryhmää, käyttäytyy helpommin ryhmän tapojen mukaan. Paljon esimerkiksi oppimiseen ja menestymiseen vaikuttaa se, katsooko älyn ja lahjakkuuksien olevan pysyvä vai kehittyvä ominaisuus. Kirjan esimerkissä koululaisille kerrottiin, että aivot ovat lihas ja sitä voidaan treenata, eli harjoittelemalla kehittyy paremmaksi missä vain. Verrokkiryhmään verrattuna tämä koeryhmä paransi oppimistuloksiaan huomattavasti (matematiikassa). Yksi tapa elefantin rohkaisemiseen oli muutoksen kutistaminen. Kun tekee tavoitteesta tarpeeksi pienen, sen ottaminen ei tunnun niin ylitsepääsemättömältä. Esimerkiksi viiden minuutin siivouksella saa aikaan jo näkyvää tulosta. Itse voisin ajatella, että seitsemän minuutin treenit kuuluvat tähän sarjaan myös.

Kolmas osio käsitteli ympäristön muuttamista. Kun ympäristö muuttuu, käytöskin muuttuu. Esimerkiksi Amazon on tehnyt tilaamisesta todella helppoa, jolloin ostaminen ei ainakaan monimutkaisuuteensa kaadu. Tähän kategoriaan menee varmaan sekin, että laihduttajat siivoavat talostaan herkut pois. Näin ei tule ainakaan väsyneenä ensimmäisenä jätskipurkkiin tartuttua. Tapojen ja rutiinien kehittäminen oli toinen osa tätä. Kun jokin tapahtuu ajattelematta, se tapahtuu todennäköisemmin. Esimerkiksi tarkastuslistat helpottavat rutiinien luomista. Kirja kehottaa myös miettimään etukäteen, milloin tarvittavat asiat tehdään. Esimerkiksi "menen kuntosalille suoraan töistä" helpottaa kuntosalille lähtöä. Käytös on myös tarttuvaa, eli kannattaa hakeutua seuraan, joka toimii halutulla tavalla.

En tiedä, oliko kirjassa yhtään pohjimmiltaan täysin uutta ideaa, paljon minulle tuntemattomia esimerkkitapauksia kylläkin. Sen sijaan kirja oli koonnut kaikki nämä asiat yhteen, loogiseen ja selkeään pakettiin, joka ainakin minuun upposi hyvin. Suomenkielistä versiota en ole tästä nähnyt, mutta englanti ei ollut kovin haastavaa. Suosittelen kaikille muutosta havittelevien tueksi.