Kirjoittaja Marie Kondo on järjestelyn ammattilainen, ja kertoo kirjassaan, miten lopullinen järjestys kodissa saavutetaan. Karkeasti tämä etenee näin: 1. Heitä tavaraa pois. 2. Laita tavarat paikalleen. Hiukan lisäohjeitakin kuitenkin löytyy.

Ensinnäkin Marie neuvoo lajittelemaan tavarat lajiryhmittäin (eikä esimerkiksi huoneittain) ja säilyttämään vain ne, mistä on oikeasti iloa. Nämä ovat ajatuksia, joita minulle ei ainakaan tällaisena ole tullut muualla vastaan. Kirjassa myös suositellaan tekemään raivaus mahdollisimman perusteellisesti ja kerralla pikemminkin kuin pienissä erissä ajan kuluessa.

Aivan aluksi kuvitellaan lopputulos, miltä talo näyttää ja tuntuu siivouksen jälkeen, ja miksi siistiyttä haluaa. Näitä pitää pohtia syvemmin, eikä tyytyä ensimmäiseen vastaukseen. Sitten päästään käsiksi raivausfestareihin. Aluksi tulisi järjestellä vaatteet, sitten kirjat, paperit, sekalaiset ja lopuksi ne, joilla on tunnearvoa. Näitä voi jakaa myös alaryhmiin, esimerkiksi vaatteille Kondo ehdottaa seuraavanlaista järjestystä: yläosat (kuten paidat), alaosat (housut, hameet jne.), ripustettavat vaatteet, sukat, alusvaatteet, käsilaukut, asusteet, erikoisvaatteet (kuten uimapuku) ja jalkineet. Kaikki käsillä olevaan lajiin kuuluvat esineet, vaikkapa kirjat, kasataan yhteen paikkaan, esimerkiksi lattialle. Sitten ne otetaan käteen yksitellen ja pohditaan, tuottaako kyseinen esine iloa juuri sinulle. Jos tuottaa, se saa jäädä.

Itse olen tätä jo muutamaan tavaralajiin kokeillut. Vaatteiden kohdalla tämä melko hyvin onnistuikin, mutta itse en pystynyt heittämään pois vielä lukemattomia kirjoja, vaikka Marie niin neuvoikin. Ja jäljeläkin on vielä melkoisesti järjestettävää, minussa kun on hiukan hamsterin vikaa. Mutta melkoista järjestystä tämä silti on saanut talossa aikaiseksi.

Kirjassa on useita kivoja ajatuksia. Esimerkiksi karsimisessa ei tule keskittyä siihen, mitä haluaa heittää pois, vaan siihen mitä haluaa oikeasti säilyttää. Ja tällä perusteella on lupa säilyttää outojakin esineitä. Poislähteville tavaroille osoitetaan kiitollisuutta (ainakin ajtuksissa) siitä, että ne ovat tuottaneet iloa, vaikkakin vain saanti- tai ostohetkellä. Samoin lahjoista ajatellaan, että niiden oli tarkoituskin tuottaa iloa vain antohetkellä. Tämä ajatus kieltämättä helpottaa lahjoista luopumista ainakin omalla kohdallani. Se kun on ollut iso kynnys ylittää. Mariella on myös tapa kiittää ja kunnioittaa kaikkia esineitään, mikä länsimaalaiseen maailmankuvaan menee jo hiukan pitkälle. Taustalla on kuitenkin hyvä ajatus omaisuutensa arvostamisesta, mikä ei ole mitenkään pahasta.

Ajatus vain iloa tuottavien esineiden säilytyksestä on hiukan haastava, kun aina tarvitsee myös esineitä, jotka eivät varsinaisesti tuota iloa, kuten pesuaineet. Jos taas ajattelee, että pesuaineet auttavat pitämään kodin/ itseni/ vaatteet, puhtaina ja tuottaa siten iloa, päätyy taas helposti siihen, että samankaltaisen perustelun löytää mille tahansa esineelle.

Kirjasta löytyy myös Marie Kondon omia kokemuksia ja tarinoita, mikä tekee siitä vielä mukavamman luettavan. Loppupuolella raivauksen jälkeen on säilytysohjeita, esimerkiksi siitä, miten mitään ei pitäisi säilytellä pinoissa ja siitä, miten vaatteet pitäisi viikata. Viikkausohjeita näyttäisi löytyvän myös Youtubesta kirjailijan nimen avulla.

Kaikkiaan hyvä luettava hamsterille, kuten minä. Talostamme on kieltämättä jo säkkikaupalla poistunut tavaraa ja vielä pitää jatkaa raivausta. Katsotaan, saadaanko meille Kondon ohjeilla siisti koti.