Toinenkin tämän viikon kirjani liittyy kapinaan, mutta tällä kertaa kapinoitsijan näkökulmasta, ja tässä hallitus on se paha. Vuonna 2006 opettajien lakon väkivaltainen hajottaminen Oaxacassa, Meksikon eteläosassa, synnytti kansanliikkeen hallitusta vastaan. 

Tässäkin kirjassa on kokoelma yksittäisten ihmisten kertomuksia kyseisestä tapahtumasta. Ääneen pääsee niin lakkoileva opettaja, lapsi kuin satunnainen sivullinen uhrikin. Ihmiset pääsevät itse kertomaan, miten he lakkoon osallistuivat ja mitä kokoivat.

Nämäkään tarinat eivät suoraan toisiinsa liity, mutta kirjan lopussa on kokoava osio tapahtumista. Vierekkäisillä sivuilla kuvaillaan hallituksen ja kapinoitsijoiden toimia suunnilleen samoihin aikoihin. Ihan eivät päivämäärät osu kohdilleen, joten lopputulos on hiukan sekava, mutta antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan tapahtumista. 

Vaikka kyseinen lakko hiukan hiljeni lopulta, ei tapahtumat ole ohi, tai oikeastaan edes kunnolla rauhoittuneet. Tänäkin vuonna taistelut tuntuvat jossain muodossa jatkuvan: http://edition.cnn.com/2016/06/20/americas/oaxaca-mexico-clashes/

Kirja oli myös melko helppolukuinen kuten Kaakkoismonsuunikin, eikä vastaavasti myöskään mikään mukaansa tempaava mestariteos, johon tulisi säännöllisesti palattua. Jäin näiden kirjojen pohjalta miettimään kummankin osapuolen kuvausta. Vaikka näissä tapahtumissa ja kirjoissa on helppo erottaa hyvä ja paha ja olla hyvän puolella, olisi mielenkiintoista kuulla toisenkin puolen näkemys aiheesta. Millä toimia perustellaan, ja ajattelevatko ihmiset tekojensa olevan pahoja vai oikeutettuja?

Tämän kirjan lopussa oli myös melkoisen kattava linkkiluettelo lisätietoon. Joitakin testasin, eivätkä kaikki suostuneet (kieltämättä kertayrityksellä) toimimaan, mutta ainakin täältä löytyy jotain:

http://toinenmeksiko.org/