Kirja on jatko-osa Toivontähti-nimiselle kirjalle, jota en kyllä ole lukenut. Kirja toimii hyvin itsenäisestikin. Toivontähdessä Leikkojen perhe lähtee Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa. Isä Sulo kuitenkin kuoli paetessaan leiriltä, äiti Helmi joutui vankileirille ja tyttö Leena lastenkotiin.

Stalinin lapset alkaa kohdasta, jossa äiti Helmi on vapautunut, ja hän ja Leena suuntaavat kohti Helmille määrättyä asuinaluetta.Elämä (ja Neuvostoliitto) heittelee heitä ympäriinsä. Leena joutuu vakilaan, kun hänen pitämästään kaupasta katoaa leipää. Vapauduttuaan Leena tekee töitä metsätyömaalla, kouluttautuu mittatytöksi, avioituu, rakastuu ja saa lapsenkin. Lapsen syntymän jälkeen Leena alkaa haikailla Suomeen muuttamista.

Krija oli melko sujuva ja mielenkiintoinen, vaikkei ehkä suurta kirjallisuutta ollutkaan. Se perustuu kirjailijan (kirjan Leena) omiin kokemuksiin. Tosipohjaisissa kirjoissa olisi aina mukava tietää, miten paljon on totta, ja miten paljon keksittyä. Repliikit varmaankin ovat pääsääntöisesti keksittyjä, tuskin kukaan muistaa kaikkea sanomaansa. Mutta miten paljon muista yksityiskohdista on totta? Tämä kiinnostaa aina muissakin tosipohjaisissa kirjoissa. Stalinin lapset perustuu pitkälti muistoihin eikä päiväkirjoja tainnut olla kirjoittamisen tukena. Kirja on ilmestynyt -95 ja tapahtumat ovat 30-luvulta eli aikaakin on välissä kulunut. Mitenköhän sitä itse muistaisi vastaavaa, jos omasta elämästä lähtisi muistelmia kirjoittamaan.

Kirjasta oppi myös asioita, kuten sovhoosin ja kolhoosin eroja, jotka olin itse ainaknin unohtanut tyystin. Lisää yksityiskohtiakin olisi ollut mielenkiintoista kuulla. Esimerkiksi Leenan vankila-aika ohitetaan aika lailla kokonaan ja sitä seurataan Helmin näkökulmasta. Toisaalta onhan vankiloista kirjoitettu paljonkin, ehkä arkea kuvaava kirja on sikäli mielenkiintoisempi.

Lisää yksityiskohtia, vankilasta esim.

Mikä totta, mikä keksittyä?